Kirjastot lukutaidon edistäjinä

Tampereen kaupunginkirjastossa toimi vuoden 2012 ajan Lukutaitotyöryhmä, jota veti kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto. Ryhmän tarkoituksena oli saada aikaan esitys, jossa ovat kootusti näkyvissä kaikki kirjastomme lukutaidon edistämiseksi tekemät erilaiset projektit ja toimet – sekä lisäksi yleistä tiivistä analyysiä kirjaston suhteesta lukutaidon edistämiseen. Lukutaidon edistäminen on painopistealueena tärkeä, mutta jää helposti näkymättömiin tai
ainakaan sitä ei osata koko laajuudessaan hahmottaa.

Kirjoitin lukutaitoraportin Tampereen kaupunginkirjaston tekemästä lukutaitotyöstä. Lukutaitoa edistetään monin tavoin kaikissa kirjastoissa ympäri maan.

Raportin on tarkoitus olla tulevaisuuteen katsova: ydinkysymyksenä on se, miten kirjaston tulee reagoida uuteen lukemiskulttuuriin ja uusiin erilaisiin lukemisen tapoihin, jotka ovat paljon yhteisöllisempiä ja prosessinomaisempia, kuin perinteinen lukulampun valossa istuminen on ollut.

Lukutaitoasioiden pohtimista pitää jatkaa edelleen. Mikä on uuden opetussuunnitelman suhde kirjaston lukutaitotyöhön? Mitä muuta lukutaitoon vaikuttavaa tulevaisuus tuo tullessaan? Varmasti paljon sellaista, jota emme vielä osaa edes aavistella.

Raportti on luettavissa tässä:

Monilukutaitoa kirjastosta

Ahora! TAMK:n opettajaopiskelijat maaliskuun lähipäivässä

Syksyllä 2013 opintonsa aloittanut Tampereen ammattikorkeakoulun opettajaopiskelijoiden verkkoryhmä (13 VeA) tapasi lähipäivässä 12.3.2014.

Ahora Evita

Tampereen työväen teatterin kulisseista löytyi sanoma Evitalle. Läsnäolo nykyhetkessä sopii ohjenuoraksi myös tuleville opettajille?

Aamun aluksi teimme opinto- ja tutustumiskäynnin Tampereen Työväen Teatteriin. Lähes kaikille paikka oli entuudestaan tuttu. Teatteriyleisössä harvemmin vain tulee ajateltua, mitä kaikkea näyttämöelämysten tuottamiseen liittyy. Toimintaympäristönä teatteri on kiinnostava ja monipuolinen paikka. Näyttelijät ja esitykset näkyvät eniten ulospäin, mutta taustalla on suuri ja tarkkaan suunniteltu kokonaisuus, jonka ansiosta kaikki toimii saumattomasti. Näyttelijöitä talossa on kolmisenkymmentä, mutta yhteensä erilaisia ammattilaisia työskentelee teatterissa satakunta. Lue loppuun

“Ei tässä kerkeä kaikkea opettelemaan!”

Kirjastolaisten ammattitaidon ylläpitäminen vertaisohjaamisen avulla. Riitta Kangas, palvelupäällikkö Joensuun seutukirjasto. Kirjastolaisille suunnatussa mediakasvatuskoulutuspäivässä 4.3.2014 Tampereen pääkirjastossa.

Riitta Kangas puhui vertaisohjaamisesta siinä merkityksessä, että kirjaston työntekijät opettavat ja kouluttavat toisiaan. Yksinkertaisimmillaan tämä on sitä, että opetellaan uusia taitoja ja työtapoja yhdessä kollegan kanssa. Sitä voidaan tehdä monin eri tavoin: kahdenkeskisissä opastuksissa, erilaisissa työpajoissa tai jakamalla opittuja asioita sisäisen viestinnän avulla. Lue loppuun

Olivia Lehto opettajuuden ytimessä

Opettaja Olivia Lehto:

Ihan ensiksi opettaisin kuinka korvia heilutetaan
ja miten voi tuosta vaan puhjeta laulamaan.
Opettaisin päiväunien ihanuutta
ja kieltä outoa, ihan uutta.
Kirjastoon veisin oppilaani ainakin viideksi yöksi
ja kaikenlaisen laskemisen tekisin kiinnostavaksi työksi.
Pyöräretkiä tehtäisiin ja kokeiltaisiin uimista,
opettaisin tietysti myös asioiden puimista.
Nauramista harjoiteltaisiin aina maanantaina
niin ei tylsyys koskaan enää meitä paina.
Haaveilulle jättäisin aika paljon tilaa
ja huolta siitä pitäisin, ettei kiire miettimistä pilaa.
Jos olisin joskus surkeana, ei nolottaisi itkeä,
tahtoisin opettaa olemaan aito sekä sitkeä.

Eppu Nuotio, Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja, s.11. Kuvittanut Mervi Lindman. Tammi, 2006.

Eppu Nuotio esittelee runokirjassaan monenlaisia haaveammatteja. Eräs suosikkirunoistani tuo mieleeni viime kesän kurssin “Peruskivi ammatilliseen opettajuuteen”, jolla aloitin omat ammatilliset opettajaopintoni. Annukka Tapanin kesäkurssilla yllätyin siitä, kuinka suuri osa ammatillista opettajuutta on se “kaikki muu”. Pelkkä oppiaineen ja kurssisisältöjen opettaminen sekä hallitseminen eivät riitä, jos haluaa tulla Olivia Lehdon kaltaiseksi hyväksi opettajaksi. Opettajuudessa ovat olennaisia myös ohjaaminen, tukeminen, yhteiskuntataitojen vahvistaminen ja vertaistuki. Opettaja ei todellakaan ole enää yksinpuhelija luokan edessä korokkeella, opetti hän sitten alakoululaisia tai ammatillisia opiskelijoita.

Lue loppuun

Tiedonhankinnan opetus käytännössä

(Teksti on julkaistu aiemmin Kirjasto-lehden numerossa 3/2013, KirjastoPRO-liitteessä)

Kuva Flickr, Enokson: Comfortable computing https://secure.flickr.com/photos/vblibrary/8465390293/
Kuva Flickr, Enokson: Comfortable computing
https://secure.flickr.com/photos/vblibrary/8465390293/

Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden tiedonhankintataidot vaihtelevat suuresti. Millaista yhteistyötä kirjastot ja koulut tekevät tiedonhankinnan koulutuksessa?

– Vaikka Tampereella suurin osa oppilaista on käynyt ala- ja yläkoulussa kirjaston opetuksissa, niin kysyttäessä kukaan ei muista käyneensä koskaan luokan kanssa kirjastossa
ja käyttäneensä PIKI-verkkokirjastoa, kertoo Satu Virtanen Tampereen seudun ammattiopiston Hepolamminkadun kirjastosta. Lue loppuun

Äidinkielenopettaja sosiaalisessa mediassa

Kuva Flickr: https://secure.flickr.com/photos/mkhmarketing/8540717756/   mkhmarketing: Social Media Class
Kuva Flickr: https://secure.flickr.com/photos/mkhmarketing/8540717756/
mkhmarketing: Social Media Class

Hatanpään yläkoulun äidinkielenopettaja Riikka Vaitniemi käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa. Käytössä ovat  Facebook, Twitter, muutamat nettikeskustelupalstat, WhatsApp,YouTube, erilaiset wikit ja blogit. Työn kannalta tärkeimpiä ovat Facebook, blogit, wikit ja Twitter.

Sosiaalisen median työ- ja vapaa-ajan käyttöä on hankala erotella, sillä Riikka ei erottele muutenkaan työ- ja vapaa-aikaa täysin  toisistaan. Esimerkiksi blogeissa kiinnostavat kuitenkin erilaiset asiat liittyen työhön ja vapaa-aikaan. Riikka Vaitniemen mielestä työssä viihtyminen ja työidentiteetti ovat niin läsnä ja  työ on niin vahva osa minuutta, ettei siitä pääse koskaan irti. Hän tietää  opettajia, jotka eivät koskaan vapaa-ajalla paljasta ammattiaan  ja jotka inhoavat avoimesti työtään. Ihan väärä työpaikka ja ala, jos olo on tuollainen, sanoo Vaitniemi. Lue loppuun