“Ei tässä kerkeä kaikkea opettelemaan!”

Kirjastolaisten ammattitaidon ylläpitäminen vertaisohjaamisen avulla. Riitta Kangas, palvelupäällikkö Joensuun seutukirjasto. Kirjastolaisille suunnatussa mediakasvatuskoulutuspäivässä 4.3.2014 Tampereen pääkirjastossa.

Riitta Kangas puhui vertaisohjaamisesta siinä merkityksessä, että kirjaston työntekijät opettavat ja kouluttavat toisiaan. Yksinkertaisimmillaan tämä on sitä, että opetellaan uusia taitoja ja työtapoja yhdessä kollegan kanssa. Sitä voidaan tehdä monin eri tavoin: kahdenkeskisissä opastuksissa, erilaisissa työpajoissa tai jakamalla opittuja asioita sisäisen viestinnän avulla.

Suhtautuminen erilaisten asioiden tärkeyteen ja painotukseen on ollut vaihtelevaa. Tähän antaa perspektiiviä ajatus siitä, miten työpaikoilla on aikanaan suhtauduttu sähköpostiin työvälineenä. Kun se tuli työpaikoille, se miellettiin vain harvojen työvälineeksi. Työpaikalla saatettiin miettiä, ketkä tarvitsevat sähköpostiosoitteen: ehkä johtaja, hankintaosasto ja siinä se sitten ehkä onkin. Riitta Kangas kertoi, että kun hän sai ensimmäisen sähköpostin käyttöönsä, hänellä ei käytännössä ollut oikein ketään, jolle olisi voinut lähettää sitä: nyt kaikilla on työväline käytössään ja sen hallitseminen on tärkeää. Tämä on ollut Joensuussa yksi kestokoulutusaiheista, postia olisi syytä oppia käyttämään kunnolla, jotta siitä saa kaikki hyödyt irti.

Lähimenneisyydessä sähköpostin ensimmäisen tulemisen kaltainen ilmiö on ollut sosiaalinen media ja suhtautuminen sen käyttöön työajalla. Joensuussa, kuten monessa muussakin paikassa, on aluksi saatettu antaa työntekijöille tiukkoja kieltoja tyyliin: ”Tietoomme on tullut, että jotkut työntekijät käyttävät työaikaa kirjoittelemalla omia juttuja Facebookiin…”. Kuitenkin oletus on se, että kirjastoissa opastetaan ja neuvotaan asiakkaita myös sosiaalisen median käytössä (taas se Kirjastolaki: yhtäläiset mahdollisuudet ja tietoyhteiskuntataidot…) ja ollaan myös kirjastona siellä läsnä ja vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Miten se on luontevasti mahdollista, jos työntekijöiltä on kielletty välineiden käyttö työajalla? Lisäksi monet nykyisin käytössä olevat some-välineet toimivat ympäri vuorokauden, eivät vain virka-ajalla ja arkisin.

Riitta Kangas nosti tärkeäksi substanssiksi vuorovaikutteisten verkkopalveluiden ja erilaisten virtuaalipalveluiden hallinnan ja henkilökunnan osaamisen vahvistamisen näissä asioissa. Pelkkä kirjallisuuden ja korkeakulttuuristen sisältöjen hallinta eivät nykypäivänä riitä kirjastolaisen ammattitaidon ytimeksi.

Mikä riittää? Millaisia taitoja ja osaamista työssä tarvitaan? Yksinkertaisena nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kaikkien on osattava neuvoa perusasiat niistä palveluista, jotka omilta verkkosivuilta löytyvät. Tämän lisäksi työyhteisössä on koko ajan käytävä keskustelua ja määriteltävä sitä, mitä omassa talossa on osattava.

Kunta-alalla ja yksityisalalla on selvästi asenteellisia eroja suhteessa täydennyskoulutukseen, sanoo Riitta Kangas. Kun yksityispuolella esimies sanoo, että nyt tarvitaan lisäosaamista tietyssä asiassa, juuri sinä menet ja tähän mennessä asia on hoidettu, eli osaamisasioilla on deadline ja siitä pidetään kiinni. Kirjastossa kysytään, kuka haluaa mennä (usein samat aktiiviset osallistuvat) ja on melko tavalla työntekijät itse päätettävissä, mihin ja millä aikataululla asioita otetaan haltuun. Aika usein kunnallisella puolella voi kuulla vastauksena Kankaan esityksen otsikon puuskahduksen.

Vertaisohjaamisella on hyviä ja huonoja puolia. Entä jos ei tiedä kaikkea aiheesta? Ei tarvitse huippuasiantuntija, omien taitojen jakaminen riittää, sanoo Riitta Kangas.

Hyviä puolia:

  • Opastukset kevyt ja nopea järjestää ja osallistua.
  • Lisää resursseja
  • Aihepiirit yleensä lähellä työtehtäviä, helppo reagoida työyhteisössä tapahtuviin muutoksiin
  • Yhteisöllisyys

Huonoja puolia:

  • Löytyykö omasta väestä halukkaita ohjaajia?
  • Millainen on kouluttajan ja koulutettavan suhde? Toimiiko henkilökemia? Onko helpompaa oppia vieraan opetuksessa kuin tutun työkaverin?
  • Ajankäytön priorisointi – onko kouluttajana toimiminen oman työn kannalta mielekästä/tarpeellista?

Joensuun kaupunginkirjastossa on koulutettu henkilökuntaa omin voimin (työpajoissa) esimerkiksi seuraavissa aiheissa: Moodle, Outlook, sähköiset lehtipalvelut, valtakunnallinen chat, lukulaitteet, Facebook-päivittämisen vinkit, blogit ja bloggaaminen, Skype, Second Life . Myös kirjaston omilta sivuilta löytyviä palveluita käydään säännöllisesti läpi yhdessä.

Tulevaisuudessa opettamista ja ohjaamista kehitetään muun muassa pohtimalla työkokeilijoiden taitojen parempaa hyödyntämistä, osaamistason jatkuvaa uudelleenmäärittelyä, opittujen taitojen auktorisointia

Riitta Kangas esitteli luentonsa päätteeksi oman voimaantumiskuvansa, joka liittyy vahvasti uusien taitojen omaksumiseen ja opetteluun. Kaikkein tärkeintä on asenne: se että mennään auttamaan asiakasta ja halutaan auttaa. Toki kirjastoissa ja niiden tarjoamissa palveluissa voi olla eroja: kaikki erikokoiset ja erilaisia väestöpohjia palvelevat kirjastot eivät välttämättä tarjoa aivan kaikkia samoja palveluja. Tilanne on sama kuin esimerkiksi Alkoissa: kaikista myymälöistä löytyy tietyt perustuotteet ja peruspalvelut, mutta kaikki eivät ole erityistarjonnaltaan yhtä kattavia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s