Tiina Keskinen, Pyynikin koulu, Tampere: Aikuinen murkkujen maailmassa – ja murkut aikuisten

Tiina Keskinen opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Pyynikin koulussa. Hän on monelle pirkanmaalaiselle tuttu Aamulehteen kirjoittamistaan kolumneista.

Yläkoulu kirjastossa -päivään Tiina Keskinen tuli puhumaan nuorten maailmasta. Hän kysyi omilta oppilailtaan, millaisia aikuiset heidän mielestään ovat. 7.- ja 8.-luokkalaisten mielestä aikuiset  ovat ärsyttäviä, tylsiä, tyhmiä, vanhoja ja köyhiä. Aikuinen on yleensä stressaantunut ja kiireinen. Jotain hyvääkin sentään tuli: aikuinen on luotettava, pätevä ja vastuullinen.

Antti Huttunen, Lielahden koulu, Tampere: Yläkoulun äidinkielenopettajan ajatuksia yhteistyöstä kirjaston kanssa

Antti Huttunen on äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tampereen Lielahden yläkoulussa. Hänellä on opettajakokemusta lähes 10 vuoden ajalta. Hänen esityksensä perustui omien kokemusten lisäksi kahden saman koulun opettajakollegan mielipiteisiin, lisäksi hän oli kysellyt oppilailtaan heidän mielipiteitään kirjastokäynneistä.

Perusasetelma esityksessä oli erittäin positiivinen ja nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen. Antti Huttunen on tuonut kaikki opettamansa 7.-luokat  kirjastoon, se on koulun käytäntö ja kaikki äidinkielen opettajat toimivat samoin.

Greta Hansén-Haug, ”Hirvee tiukkis”: eli yläkouluyhteistyötä Lempäälässä

Greta Hansén-Haugin esitys oli erittäin kiinnostava, sillä hänellä on tasapuolisesti tuntumaa sekä vinkkaamiseen että tiedonhallintataitojen opettamiseen. Lempäälän pääkirjastossa käy kaksi yläkoulua, toisessa kahdeksan rinnakkaista luokkaa ja toisessa viisi, eli  suuria kouluja molemmat.

Koulujen rehtorit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan 7.-luokkalaisille järjestetään tiedonhaun opetusta ja 8.-luokille vinkkausta. Käytännössä luokkien käyntien sisällöt on kuitenkin viime vuosina kiepautettu toisin päin.

Tuija Seppänen, Seinäjoen kaupunginkirjasto, Haastava yläkoulu: kenttäkokemuksia Seinäjoelta

Palvelupäällikkö Tuija Seppänen kertoi ja näytti kuvia Seinäjoen uudesta upeasta pääkirjastosta. Nuortenosaston teemana on Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille ja lastenosaston läpi kulkee Lea Pennasen tarina Piilomaan pikku aasista.

Kirjasto on saavuttanut nyt uuden asiakaskunnan : nuoret valtaavat osaston iltapäivisin koulun päätyttyä. Vanhassa kirjastotalossa ei ollut mitään paikkaa, jossa nuoret olisivat voineet olla. Uuden kirjaston suosio näkyy: paikka näyttää ja kuulostaa välillä huvipuistolta. Käyttäytymissäännöistä ja toisten huomioonottamisesta on jouduttu jonkin verran puhumaan. Olemmekohan saman edessä Tampereen pääkirjaston remontin edetessä?

Merja Lundén, Turun kaupunginkirjasto: Stoori – tarinoita, tietoa ja tapahtumia

Stoorin kirjastonhoitaja Merja  Lundénin työajasta  40 % on erilaisten tapahtumien järjestämistä ja 60 % peruskirjastotyötä. Hän vinkkaa paljon, erityisesti sarjakuvia, mutta tätä ei lasketa tapahtumiin:  se kuuluu peruskirjastotyöhön.

Turussa kaikki yläkoululaiset käyvät pääkirjastossa. Alakoululaisia käy myös lähikirjastoissa. Kaupungin Kulttuuripolku sitouttaa koulut kirjastokäynteihin.

7.-luokille on tarjolla Tarinapolku, käynnin sisällön voi valita erilaisista vinkkauksista. Vaihtoehdoissa on muutamia erilaisia kirjavinkkauksia, sarjisvinkkausta, uutuutena musavinkkausta ja näiden lisäksi on suunnitteilla mediavinkkausta. Vinkkareita on yhteensä kolme. Omien vahvuuksiensa mukaan he voivat keskittyä johonkin tiettyyn sisältöön, mutta periaatteessa kaikki voivat vinkata kaikkea.

Nuortenkirjastonhoitaja Liisa Hopia, Tampereen kaupunginkirjasto: Mitä opet haluaa kirjastoyhteistyöltä? Tuleva Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistoon.

Greta Hansén-Haug ja Liisa Hopia

Liisa Hopia on parhaillaan tekemässä opinnäytetyötään  koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä. Hänen mukaansa yhteistyötä tehdään lähinnä kahdella eri alueella: tiedonhaun opetuksessa ja lukuharrastuksen edistämisessä. Yhteistyön pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Tiedonhaun opetuksessa voidaan yhdistää molempien ammattikuntien vahvuudet: opettajat ovat oman oppiaineensa ja pedagogisen osaamisen asiantuntijoita, kirjastonhoitajat puolestaan hallitsevat tiedonhankinnan monimuotoisuuden.

Lukuharrastusta ja erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja voidaan yhdessä edistää monin eri tavoin. Esimerkkejä tällaisesta koulun ja kirjaston tekemästä yhteistyöstä ovat  kirjavinkkaus, lukudiplomit, kirjailijavierailut, erilaiset kampanjat, kilpailut, teemaviikot ja näyttelyt.

Laadullinen tutkimus toteutetaan kevään 2013 aikana teemahaastatteluina, jonka kohteena ovat Pirkanmaan alueen yläkoulujen aineenopettajat.