Yksinkeltainen on kaksinkeltaista

(Kirjoitus on alunperin julkaistu Lukupiirit.fi-sivulla 17.5.2013)

Yksinkeltainen on kaksinkeltaista

Olli-Pekka Tennilän runokirja on kaunis. Auringonkeltainen, lämmin selkä ja mustavalkoisen tyylikäät kannet. Se tuntuu hyvältä kädessä. Kirjan nimi on houkutteleva sanaleikki: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista. Kirjailija vieraili toukokuun alussa Tampereella. Hän kertoi teoksestaan, työstään ja ajatuksistaan Tulenkantajien kirjakauppaan kokoontuneille kuulijoille. Kirjakaupan isäntä Ville Hytönen haastatteli Tennilää, keskustelu polveili kustannustoiminnasta mehiläisiin ja runojen merkityksiin.

Teos voitti Runeberg-palkinnon tänä vuonna. Yleensä palkitut ovat olleet proosaa ja suurten kustantamojen teoksia. Yksinkeltainen on kaksinkeltaista on osuuskuntamallilla toimivan Poesian kustantama ja Tennilä on paitsi runoilija, myös Poesian kustannuspäällikkö. Poesian kustantamat teokset ovat keskenään hyvin erilaisia ja moninaisuus ovat tavoite: yhtenäistä linjaa tai yhdistäviä tekijöitä ei haluta hakea. Teosten valikoituminen on kiinni kustannustoimittajien omista mielenkiinnon kohteista, ja siksi lopputuloksena on monipuolisia teoksia, sanoo Tennilä. Tällä hetkellä osuuskunnassa on 17 runoilijaa.

Talvisin on toisin. Hiljaisuutensa hetkinä laatikko herättää huolta.
Herää kiusaus purkaa se. On mahdoton sanoa, pitääkö se vielä
elämää. Vai onko hiljaisuus syvempää laatua.

Keskustelu etenee kustantamisesta mehiläisiin. Olli-Pekka Tennilällä on oma mehiläistila ja mehiläisten maailma on läsnä osassa hänen tekstejään. Tennilän mukaan runous itsessään on verrattavissa mehiläisten tekemään pölytystyöhön. Molemmat ovat ehdottoman tärkeitä ja välttämättömiä monimuotoisuuden ja olemassaolon kannalta, mutta elannon saaminen on vaikeaa. Myös ajatus osuuskuntamallisesta runouden kustantamisesta vertautuu parviajatteluun ja vertaistalouteen, jossa mehiläiset elävät.

Olli-Pekka Tennilän haastattelu, kuva Petri Tonteri

Runeberg-palkintopuheessaan Tennilä puhui Kiinassa tapahtuneesta mehiläisten joukkokuolemasta, jonka aiheuttivat tuholaismyrkyt. Kiinalaiset ihmiset pölyttivät kasveja siveltimillä, koska mehiläisiä ei ollut joillakin alueilla lainkaan. Missään muualla kuin Kiinassa ei olisi mittakaavallisesti pystytty valtavaan urakkaan.

Eliömaailman kato rinnastuu kielten kuolemaan: on sanottu että 90 prosenttia  maailman  kielistä on katoamassa. Se tarkoittaa sitä, että maailma yhdenmukaistuu. Mitä silloin menetetään? Tennilä vastaa meidän menettävän maailman moninaisuuden, kaikki yksipuolistuu.

Kieli koostuu vilheistä.   Miten ne pylkivät
eloon toisistaan.

Runouden lajityyppiä kirjailija pitää hankalana, sillä kun puhutaan runoudesta, seuraa sen myötä automaattisesti oma käsitteellinen painolastinsa. Runous on aina kielilähtöistä, sanoo Tennilä. Kieli on aihe ja kysymys. Runous on hänelle kielellisiin muotoihin, sitoutunutta ajattelua. Ydinajatuksena on se, ettei sanottua voida sanoa mitenkään toisin, on löydetty ainoa vaihtoehto.

Lajit etsivät uusia reittejä ollakseen.

Kielellä on pyrkimys käsitteisiin ja käsitteellisyyden kautta yksiselitteisyyteen ja loogisuuteen, mutta se ei koskaan onnistu, vaan jää keinotekoiseksi. Kieli ja totuus käyttäytyvät aina haarautuen. Tennilä nostaa esimerkiksi luonnontieteellisen valon käsitteen, jota ei voitu määritellä yksiselitteisesti edes tieteen sisäisessä keskustelussa, yksiselitteisyys  ei onnistu. Valo on samankaltainen kuin pupuankka, joka on yhtä aikaa molempia. Kieli on kirjailijalle leikkiä.

Kuten siru kielessä
kielen siru
tunkeutuu sisään ja alkaa toimia.

Toimittaa.

Olli-Pekka Tennilän haastattelu. Kuva: Petri Tonteri.

Olli-Pekka Tennilä kuvaa runojaan sanasiruiksi, tekstisiruiksi. Ne ovat aforisminomaisia. Aforismi on usein suorasanainen toteamus tai väite. Lyhyys ja tiiviys ovat myös Tennilän ilmaisun ominaisia piirteitä. Tiiviydessä on kuitenkin paradoksi: kun astia on tiivis, se ei vuoda. Missä merkityksessä kieli on samanlaista? Kieli voi olla harvaa tai tiheää. Eri kirjallisuudenlajit ovat runoilijan mukaan aivan niin kuin muutkin lajit, ne etsivät uusia reittejä ollakseen olemassa.

Kirjan saama palkinto vaikutti tietenkin sen myyntilukuihin. Mittakaava on kuitenkin aivan eri kuin proosalla. Runous on marginaalista, sanoo Tennilä, aivan kuin ajattelukin on marginaalista.

Yksinkeltainen on kaksinkeltaista on vapaasti saatavissa kustantamon kotisivuilta  pdf-tiedostona. Kirjailijan mielestä ajatus vapaasta saatavuudesta on ylipäätään itseisarvo, sillä ei ole sidosta fyysiseen kirjaan. Usein moni lukija tutustuu sisältöihin verkossa, tekee vasta sitten ostopäätöksen ja haluaa kirjan omakseen.

Millä runoilija elää? Lähes kaikki suomalaiset runoilijat elävät apurahoilla ja erilaisilla rinnakkaisilla elinkeinoilla. Runous ei elätä pienellä kielialueella. Tietty elintaso meillä kuitenkin on saavutettuna jo nyt. Se on korkea, koska ruoka on liian halpaa, sanoo runoilija ja naurahtaa. Dyykkaamallakin olisi mahdollista elää, niin paljon ruokaa täällä heitetään hukkaan.

Teoksen ensimmäinen painos tehtiin käsityönä, ja kirjailija oli itse painamassa sitä. Kirja on viehättävä, siitä näkee ja aistii, että se on tehty ajan ja ajatuksen kanssa. Kaunis esine saa pohtimaan fyysisen kirjan mahdollisuuksia: on kiehtovaa ajatella kuinka esineellä on mahdollisuus tulla löydetyksi ajasta ja paikasta riippumatta, uudestaan jossakin toisessa ajassa ja paikassa. Onko sähköisessä muodossa ilmestyneellä kirjallisuudessa koskaan tuota mahdollisuutta?

En ole nähnyt häntä vuosiin.
Voi olla että hän on vaihtunut. Voi olla että liioittelen.
Mutta heidän aikansa on toinen. Kaikki kellastuu, kuin kirjan
väliin säilötyn valokuvan reunat.

Lainaukset: Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista.  (Poesia)

Olli-Pekka Tennilän teokset:
Oloolo (ntamo, 2008)
Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia, 2012)

Tilaisuuden kuvat: Petri Tonteri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s