”Diginatiivit eivät synny itsestään: huomenna tänään on eilen?”

Kuva: https://secure.flickr.com/photos/heycoach/1197947341/ Mark Brannan: Learn

Kuva: https://secure.flickr.com/photos/heycoach/1197947341/
Mark Brannan: Learn

Maaliskuussa 2014 Tampereen pääkirjastossa järjestetyssä mediakasvatuspäivässä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. J. Kasvi kertoi tulevaisuuden osaamistarpeista. Kasvin esityksen nimenä oli Diginatiivit eivät synny itsestään: huomenna tänään on eilen?

Jyrki Kasvi keskittyi esityksessään tietoyhteiskuntaan ja sen tarpeisiin. Esittelen tässä kirjoituksessa niitä asioita, jotka Kasvin liitti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Mitä meidän tulee opettaa tuleville sukupolville, jotta he pärjäävät ja saavat mahdollisuuden elää tasapainoista ja hyvää elämää?

Ihminen muuttuu hitaasti: aivomme ovat edelleen puhetaidon oppimisen tasolla. Ihminen ei ole kehittynyt samaan tahtiin kuin tieto ympärillämme on lisääntynyt. Maailma muuttuu monella tavalla. Tällä hetkellä on meneillään neljä suurta toisiinsa nivoutuvaa muutostrendiä, joihin tieto- ja viestintäteknologia kytkeytyvät:

  • Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky: päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta.
  • Maailman ikärakenteen muutos: Suomessa puolet vaaleissa äänioikeuttaan käyttävistä on jo eläkkeellä. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat ovat tulossa työikään.
  • Globalisaatio: globaali verkostoituminen ja riippuvuus. BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.
  • Teknologiat: uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita. Tieto- ja viestintäteknologia on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet.

Digitalisaatio on vasta alkamassa: nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2080. Voimme vain arvailla, millaisessa maailmassa tuolloin eletään. Teknologinen murros kiihtyy edelleen, muutaman kymmenen vuoden päästä maailma näyttää aivan toisenlaiselta kuin nyt. Todennäköisesti tuolloin moni arkipäiväinen asia ja käytössä oleva keksintö on sellainen, jota ei tällä hetkellä osata vielä edes ajatella.

Suomella on paljon oppimishaasteita, sanoo Kasvi. Olemme heikkoja tvt-teknologian hyödyntäjinä. Tietokoneita on paljon, mutta mitä niillä tehdään? Olemme huonoja verkostoitumaan, myös kansainvälistymisessä olemme huonoja. Osaamisessamme ja asenteissamme on puutteita, kuten myös tietotekniikan käyttötaidoissa. Tieto- ja viestintätekninen osaamisemme on heikkoa. Suomi on tällä hetkellä Jyrki Kasvin mukaan digitalisaation alisuoriutuja: 22 vertailumaan joukossa Suomen yritykset ovat sijalla 17, vaikka edellytykset ovat kunnossa. Yhteiskunta, yritykset, kunnat, valtio, ja kansalaiset istuvat käsiensä päällä, eivätkä hyödynnä tekniikkaa. Miksi esimerkiksi brittiläisen M&S-ketjun kannattaa tulla Suomeen – emmekö osaa/halua itse toteuttaa vastaavaa verkkopalvelua?

Jyrki Kasvi käytti luennollaan termiä teknologinen imperatiivi: kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa. Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi. Aktiivisille ihmisille teknologia tarjoaa mahdollisuuksia olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä, mutta passiivisille ihmisille tämä tarkoittaa mahdollisuutta olla entistä passiivisempia. Digitaalista kulttuuria ei välttämättä huomata: kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC:iin ennen kuin sosiaalisen median läsnäoloon havahduttiin. Mikä murros tällä hetkellä on huomaamattamme käynnissä? Nettiyhteys ei ole etuoikeus, vaan perusoikeus, sanoo Kasvi.

Maailma ei ole enää sellainen, että hyppäät suoraan putkeen, jossa ensin käyt koulua, sitten menet töihin ja lopulta jäät eläkkeelle. Maailma on muuttunut ja muutoksen nopeus on huomattavasti suurempi ennen. Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy. Esimerkiksi noin 14 vuotta sitten kehitetyt nettitikut ovat jo poistumassa ja pilvipalvelut ovat korvaamassa ne. Myös ammatit katoavat ja muuttuvat. Niiden tilalle tulee aivan toisenlaisia, jotka vaativat erilaista osaamista. Opiskelu on jatkuvaa, kukaan ei pärjää läpi elämänsä yhdellä tutkinnolla ja ammatilla.

Median murros on jo täällä: Internet on jo syrjäyttänyt TV:n ja suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä. Netin käyttö on aktiivista ja osallistavaa, toisin kuin television passiivinen katselu. Lukulaitteet ovat syrjäyttämässä lehdet ja kirjat, ne ovat siirtymässä musiikin perässä nettiin. Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta. Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole vielä tapahtunut, pieni kielialueemme on hidastanut tätä. Jyrki Kasvi ennustaa kirjastojen joko katoavan tai muuttuvan mediakeskuksiksi. E-kirjojen lainausehdoista ja -sopimuksista tulee tärkeä asia kirjastojen kannalta. Tuleeko kulttuurista maksukykyisten etuoikeus, Kasvi kysyi. Pelit ovat olleet jo vuosikymmenen ajan taloudellisesti ja ajankäytöllisesti suurempi kulttuuriala kuin elokuvat. Suomessa tämä näkyy muun muassa siten, että peliala tarvitsee vuosittain 600 uutta työntekijää.

“In the Internet no-one knows you are a dog” Digitaalinen identiteetti on merkittävä asia. Jokainen yksilö on nykyisin massamedia, tuottaessaan omia sisältöjä erilaisiin verkkopalveluihin. Demokratialla tarkoitetaan tässä suhteessa sananvapauden ja yksityisyyden suojan liittoa. Jokaisella on oikeus hankkia tietoa ja ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa. Anonymiteetin ja demokratian suhdetta on hyvä pohtia: Suomessa kirjattiin perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan sensuuri oli aiemmin johtanut poliittisiin levottomuuksin.

Sosiaalinen media on demokratisoinut viestinnän. Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan. Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma sekä kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt ovat kuitenkin vasta kehittymässä, ja tämän vuoksi niiden piirissä esiintyy median epäsosiaalisuutta: nettikiusaaminen, ahdistelu, kuvien ja tekstien väärinkäyttö ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä. Suurin osa netin sisällöistä on käyttäjien itsensä ilmaiseksi tuottamaa. Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja vastuineen, tosin ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, ilman vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja mediatalon juristia. Journalistin ohjeiden tulee olla tietoyhteiskunnan yleissivistystä ja kaikkien tulee tuntea ja tiedostaa seuraavat asiat:

  • Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen (korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus)
  • Lähdesuoja
  • Yksityiselämän suoja (oman ja muiden)
  • Tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja suojaaminen
  • Sananvapauden rajoitukset (kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha)
  • Mainonnan etiikka (vrt. muotiblogien pitäjät ja ilmaiset tuotteet)

Kasvi aloitti esityksensä anekdootilla: nykykasvattajat pohtivat miten teinit saadaan pois tietokoneelta. Hänellä itsellään oli aikoinaan sama tilanne kirjojen kanssa: vanhemmat pohtivat huolestuneina, kuinka saada poika irti kirjoista ja vähentämään lukemista. Nyt pohdimme kuinka saamme lapset irti peleistä ja lukemaan enemmän. Lähes päivittäin lehdissä kirjoitetaan huonontuneista PISA-tuloksista ja lukutaidon romahduksesta.

Luku- ja kirjoitustaito ovat uusien haasteiden edessä. Medialukutaito edellyttää tietosisällön totuudenmukaisuuden ja riippumattomuuden arviointia ja median vaikutuskeinojen ymmärtämistä. On osattava muodostaa oma objektiivinen todellisuuskäsityksensä asioista. Mediakirjoitustaitoon puolestaan liittyvät edellä mainitut digitaaliset käytöstavat ja journalistin ohjeet. On osattava hahmottaa mediaa säätelevä lainsäädäntö ja julkaisijan vastuut, julkaisulisenssit, tekijänoikeudet, verkkokielen erityispiirteet sekä kuvan, äänen ja tekstin tuottaminen ja yhdistäminen. Aina tämä kaikki ei onnistu alan ammattilaisiltakaan.

Epäsosiaalinen media, kasvottomuus herättää joissakin ihmisissä pimeän puolen. Digitaaliset käytöstavat ja sosiaalinen pääoma ovat hankalia hallittavia. Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai estämään kommentoinnin sosiaalisessa mediassa. Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti vaativaa. Nuoret ovat oppineet digitaalisia käytöstapoja, mutta myös tapoja käyttää sosiaalista mediaa väärin. Samat lait pätevät verkossa, siinä missä muuallakin ja esimerkiksi kunnianloukkaus on kunnianloukkaus myös netissä – ja siitä jää todisteita. Monenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat yleisiä. Ihmiseltä meni konkreettisesti ehkä noin vuorokausi, että hän oppi käyttämään kännykkää lankapuhelimen sijaan. Teknistä osaamista pidempään menee aikaa siihen, että oppii ajattelemaan uudella tavalla: tarvitseeko kännykkään esimerkiksi vastata samalla tavalla aina, kuin lankapuhelimeen?

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Jyrki Kasvi tiivisti seuraavasti:

  • Tietotekniikan peruskäyttötaidot (osaamisvajetta on kaikissa ikäluokissa)
  • Medialuku- ja kirjoitustaidot (amatöörimedian journalistiset pelisäännöt)
  • Tietoturvataidot (edes tietoturvapalveluiden tietoturvaan ei voi luottaa)
  • Digitaalinen sosiaalinen pääoma (sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median tahdista)
  • Tiedonhallintataidot (infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski)

Missä ja miten tarvittavat uudenlaiset taidot opitaan? Tällä hetkellä ei ainakaan koulussa, sanoo Jyrki Kasvi. Suomi on Euroopan ainoita maita, joissa ICT ei ole pakollinen oppiaine. Edes 10-sormijärjestelmää ei opita koulussa, käyttöosaamisesta tai koodauksesta puhumattakaan. Virossa opetetaan ohjelmointia kaikille peruskouluissa. Lisäksi on myös pohdittava, millä tasolla nykyisin elintärkeät taidot ovat niillä ikäluokilla, jotka ovat koulunsa jo käyneet. Pohdinnoista saadaan päänavaus ja alku mediakasvatuskeskusteluun sekä tarvittavien uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen.

About these ads

6 thoughts on “”Diginatiivit eivät synny itsestään: huomenna tänään on eilen?”

    • Kiitos kommentista ja lukemisesta! Tarkoitus on laittaa tänne muitakin hyvän koulutuspäivän kuulumisia, hyviä alustuksia oli useita. Jyrki Kasvi maalaili esityksessään aika huikeita tulevaisuudenvisioita, tähän kirjoitukseen tiivistin lähinnä keskeisiä asioita tietoyhteiskuntataidoista.

  1. ”Esimerkiksi noin 14 vuotta sitten kehitetyt nettitikut ovat jo poistumassa ja pilvipalvelut ovat korvaamassa ne.”
    Tässä taitaa olla typo, eikös se ole usb-muistitikut… nettitikut ovat koko ajan yleistymässä ja nimenomaan mahdollistavat pilvipalveluiden käytön… 3g ollut vuodesta 2006…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s